Vivi's Diary eli Vivin päiväkirja

Minä olen Vivi ja tässä päiväkirjassa kerron tuokiokuvia elämästäni ja sen ensimmäisistä kuukausista. Minulla on henkilökohtainen toimittaja, joka kirjaa mielipiteeni; joissakin paikoissa häntä myös "isäksi" kutsutaan. Lisäksi olen palkannut käyttööni 24x7 catering-palvelun, jonka vastuuhenkilölle reklamoin säännöllisesti tarjoilun tasosta ja riittävyydestä. Tunnet hänet kenties muissa yhteyksissä "äitinä"....

maanantaina, tammikuuta 22, 2007

Tähänkö on tultu...


..että lapsen hyvinvointi jää omien mielihalujen alle..? Missä se olikaan se lastensuojeluviranomaisten numero - tässä ruokakassissa piti olla Pilttiä ja muuta mukavaa murkinaa, mutta täällähän on OLUTTA!


Joulu ainainen


Jouluna oli niin hyvä meininki, että aion jatkaa joulun viettämistä ympäri vuoden. Eikä se vaadi kuin tonttulakin ja hyvää mieltä!



sunnuntaina, tammikuuta 21, 2007

Neiti 11 kk


Jees, täytän yksitoista kahdestoista osaa koko vuodesta! Pikkuhiljaa voi alkaa jo voittajan ilmein ja asennoin poseeraamaan. Hyvin olen ottanut komennon tässä huushollissa; johtaminen on niin helppoa että olen ajatellut upseerikoulua. Se kyllä saisi Kaisan (siis tuon rajojemme valppaan vartijan) jo kyyneliin...Ja miksei Kaisa-mumminkin!



maanantaina, tammikuuta 08, 2007

Kaisa is connected..


Kaisa, tuo rajojemme valpas vartija, mietteliäänä puhelimessa uudenvuodenaattona...


sunnuntaina, tammikuuta 07, 2007

Äiskä ja mää...


Äiskän kanssa uudenvuodenyönä valvottiin pitkään - minäkin valvoin kevyesti vuodenvaihteen yli. Ei tehnyt tiukkaakaan!


Pallotyttönä


Iskän kanssa on ruvettu jo reenaamaan, minulla on selvästi maalivahdin elkeitä. Pallo haltuun ja suuhun, se on on mun motto!



tiistaina, tammikuuta 02, 2007

Hyvää Yötä, Pikku-Kettu


Pikku-Ketun tassunjäljet haihtuvat hiljaa pimeään. Tänään se matkusti sinne, missä se on aina nuori, voimakas ja täynnä tarmoa; sinne missä saa haukkua keuhkojensa täydeltä ja kurittaa kaikkia pitkäkarvaisia hippikoiria. Siellä on vain herkkuja tarjolla eikä koskaan maksalaatikkoa ja kaurapuuroa.

Rosku vietti 15 elämäntäyteistä vuotta Kontiolahdella, Joensuussa, Rypysuolla ja Päivärannassa. Se oli kaupunkilaiskoira, joka ei tassujaan halunnut liata eikä kylmässä värjötellä.
Viimeisen matkan tassunjälkiä vielä hetken voi pihassa katsella...

Hyvää matkaa sinne jonnekin, Pikku-Kettu!



Ukille paljon onnea!

Arvo-ukki täyttää tänään vuosia - muutaman enemmän kuin minä joka en ole vielä täyttänyt sitä ensimmäistäkään! Paljon onnea toivotan!





powered by performancing firefox